Mikä ihmeen Fideksen blogi?

Moikka!

 

Täällä kirjoittelee Fideksen sihteeri Susanna. Kirjoitin juuri pääkirjoituksen Fideksen vuosijuhlilla (26.4.) julkaistavaan Fideksen Ilmestykseen ja siitä inspiroituneena päätin ottaa vastuuta tästä Fideksen blogistakin. Ensimmäisessä hallituksen kokouksessa blogin kohtalo jäi avoimeksi ja viimeisimmässä kokouksessa päätimme antaa sihteerille vapaat kädet sen suhteen, joten tässä sitä ollaan. Uutta suuntaa blogille antamassa.

Ilmestyksen kokoamisprosessin (ja aiempien omien opintojenkin) aikana on tullut pyöriteltyä paljon kaikenlaisia aiheita ja ajatuksia koskien niin teologien työllistymistä, hallituksen toimintaa kuin toimittajan ammattiakin.

”Tuleeko susta pappi?”

Teologian opiskelijana olen saanut usein kuulla kysymyksen: ”Tuleeko susta pappi?” Toki tämä kysymys kertoo jotakin kysyjän omasta tietämyksestä ja yleisistä ennakkoluuloista teologian opiskelijaa kohtaan yhä tänäkin päivänä. Kyllä, papit ovat teologian maistereita. Mutta ei, kaikki teologian maisterit eivät ole pappeja. Tätä olen yrittänyt toitottaa kaikille kyselijöille. ”Kyllä, minusta voi tulla pappi, mutta minusta ei välttämättä tule pappia. Teologian maisteri nyt ainakin ensisijaisesti.”

Kuinka moni yliopistossa opiskeleva lopulta tietää, minne tulee valmistumisensa jälkeen työllistymään?

Kuinka moni yliopistossa opiskeleva lopulta tietää, minne tulee valmistumisensa jälkeen työllistymään? Haluan olla rikkomassa näitä ennakkoluuloja, että teologian opiskelu olisi yhtä kuin ”pappiskoulu”. Toki meidän koulutuksella on hyvät edellytykset työllistyä myös kirkolle ja me ainejärjestönä pyrimme tukemaan tätä monin tavoin. Esimerkiksi viikoittaisissa päivähartauksissa Genesis-kappelissa on mahdollisuus päästä pitämään hartautta ja sitä kautta saamaan arvokasta kokemusta kirkon alalle. Opettajiksi opiskelevat pystyvät kuittaamaan pappiskysymyksen helposti kertomalla pedagogisista opinnoista ja harjoitteluistaan. Mitä moniammatillisista opinnoista kiinnostuneet voivat sitten sanoa tai tehdä?

Tässä yksi syy tämän blogin aktivointiin tälläkin hallituskaudella. Käytännöllisenä ongelmanratkaisijana ja optimistisena idealistina yhdistelin asioita ja ajattelin kokeilla jotakin uutta.

Yliopistossa opiskellessa kirjoittaminen on lähinnä akateemista, eikä omille pohdinnoille ja oivalluksille jää aina tilaa. Teologin ammattitaito kuitenkin on paljon muutakin kuin vain kurssiarvosanat, eikä opiskelu ole vain yksinäistä kirjojen pänttäämistä. Parhaimmillaan tätä alaa opiskellessa pääsee kokemaan oivaltavia kahvipöytäkeskusteluita opiskelijatovereiden kanssa ja saamaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä elämästä. Juuri tätä osaamista, ajatuksia ja näkökulmia, haluaisin voitavan hyödyntää myös täällä blogin puolella.

Parhaimmillaan tätä alaa opiskellessa pääsee kokemaan oivaltavia kahvipöytäkeskusteluita opiskelijatovereiden kanssa ja saamaan kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä elämästä

Oma toiveeni olisi, että tämä blogi voisi toimia myös yhtenä väylänä ennakkoluulojen rikkomisessa, tietämyksen lisäämisessä ja tarjota tavan kehittää kirjoittamistaitojaan, toki kaikille teologian opiskelijoille, mutta erityisesti heille, jotka eivät ”perinteisistä” teologin ammateista ole kiinnostuneet. Koska hallitus antoi minulle vapaat kädet blogin suhteen, voisinkin nyt tarjota juuri sinulle, arvon fidesläinen, mahdollisuuden omaan puheenvuoroon täällä blogin puolella. Mitä monipuolisemmin saamme eri kirjoittajien tuottamaa sisältöä tänne blogiin, sitä parempi.

Mitä teologia on juuri sinulle?

Heitänkin nyt pallon sinulle, joka luet tätä tekstiä. Mitä sinä olet oppinut, pohtinut tai ihmetellyt omien opintojesi aikana? Mistä aiheesta sinulla riittäisi juttua blogitekstin verran? Mitä teologia on juuri sinulle?

Tekstin tyyli voi olla juuri sinunlaisesi ja aiheen voit vapaasti valita itse. Toki hyvä maku pitää muistaa ja kaikki tekstit kulkevat sihteerin(/hallituksen) suodattimen läpi, joten aivan mitä tahansa ei kannata yrittää julkaista. Sihteeriltä tai omita ystäviltä voi myös kysyä vinkkejä, mikäli pää lyö aivan tyhjää, mutta halua kirjoittamiseen olisi.

Tulevaisuus näyttää, saako tämä idea tuulta purjeisiin, vai jääkö se näihin lähtökuoppiin, mutta toivoisin, että tämä blogi saataisiin jollakin tavalla yhdessä aktivoitua meidän teologien yhteisenä viestintäkanavana. Innolla jään odottamaan, millaiseksi tämän blogin sisältö muodostuu.

 

Susanna Leppälä,

Fideksen sihteeri