Aihearkisto: Yleinen

Mitä Fides tekee? Tarjoiluvastaava vastaa.

Mitä tarjoiluvastaava tekee?

Joka tiistai on viikkohartaus yliopistolla, johon valmistelen jotain pientä purtavaa sekä laitan kahvin ja teen valmiiksi ennen hartauden alkua. Toimenkuvaan kuuluu varmistaa, että meillä on tarpeeksi kahvinpuruja ja teetä, onko maitoa kahviin ja onko esim. sokeria tarpeeksi.

Ilmoitan myös spirrelle eli spiritueettivastaavalle mahdolliset allergeenit, jos en itse pääse osallistumaan hartauteen. Tietenkin varmistan myös sen, että jos leivon tai teen jotain hartauteen siihen tarvittavat ainesosat löytyvät joko valmiina tai kaupan hyllyltä mahdollisemman edullisesti.

Hartauden jälkeen siivoan jäljet ja pesen termokset ja huuhtelen kahvipannun ja mahdolliset ylimääräiset tarjoilut korjaan talteen ja laitan maidon takaisin jääkaappiin ja teet ja sokerin omille paikoilleen, koetan pitää myös huolta siitä, että kuiva-ainekaappi pysyy järjestyksessä ja sieltä löytää mitä etsii myös vaikkapa sijainen, jos en pääse itse valmistelemaan hartausta.

Työskenteleekö tarjoiluvastaava yksin?

Tarjoiluvastaava tekee yhteistyötä rahastonhoitajan eli rahurin kanssa, eli antaa kaikki Fideksen kortilla tehtyjen ostosten kuitit hänelle tilinpitoa varten.

Olen myös eri tapahtumissa vastuussa tarjoiluista, kuten: sitsit, erilaiset vierailutapahtumat, kuten piispan vierailu, jos he ovat toivoneet siihen tarjoilua, samoin kuin ainejärjestön puurojuhlassa, joka tapahtuu joulun alla, olen vastuussa tarjoiluista (puuronkeitosta, joulutortuista, kahvinkeitosta, mahdollisista vesi- ja mehukannuista) Poikkeuksiakin löytyy esim. Pappislitto vierailuillaan välillä tarjoilee ja kustantaa mahdolliset tarjottavansa.

Olen myös vastuussa seuraavan tarjoiluvastaavan kouluttamisesta ja perehdyttämisestä tehtävään. Tähän kuuluu edellä mainitut jutut ja muutama muu kikka.

Miten pandemia aika vaikutti tarjoiluvastaavan työhön?

Korona valitettavasti iski kevätlukukauteen ja se tarkoitti sitä, että kaikki tapahtumat mihin olisi tarjoiluja vaadittu tai toivottu peruuntui, joten korona kevät iski omaan kevätlukukauden hallitustehtävään nopeasti. Tästä johtuen, kun yliopiston ovet menivät fyysisesti kiinni, minun piti huolehtia Agoran kappelista maidot yms. Mahdollisesti pilaantuvat asiat pois aika äkkiä.

Emma Reijonen,
Tarjoiluvastaava, Fides Ostiensis ry

Mitä Fides tekee? Edunvalvonta vastaa.

Edunvalvonnasta päivää!

Tööt tööt, edunvalvonnalla on asiaa!

Edunvalvonta osana Fidesläisten tukea.

Tervehdys kaikillebloginlukijoille. Tämän blogitekstin aiheena on edunvalvonta ja sen tehtävät. Edunvalvontaa Fideksessähoitaa hallituksen edunvalvontavastaava, tällä hetkellä (syyslukukausi 2020) tätä tehtävää hoidan minä, Korkkosen Penja.

Mitä on edunvalvonta?

Edunvalvonnan tärkein tehtävä on huolehtia opiskelijoiden oikeuksista, hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta, erityisesti opintojen suhteen. Hyvinvoinnin, yhdenvertaisuuden ja turvallisuuden huolehtiminen onehdottomastiosa myös vapaa-ajantoimintaa (Fideksen tapahtumat ym.), mutta pääpaino on yhdenvertaisen opiskelun turvaamisessa.

Miten edunvalvontaa hoidetaan?

Edunvalvontavastaava tekee läheistä yhteistyötä teologian osaston kanssa. Edunvalvoja toimii Fideksen ja fidesläistenäänenä muun muassaKOUKE:ssa (koulutuksenkehityksen työryhmä, tai jotain sinne päin se on). KOUKE:nkokouksissa käsitellään osaston ja yliopiston asioita ja käydään läpi ainejärjestön terveiset. Kokouksissa on hyvä tilaisuus tuoda esille esimerkiksi opintoihin liittyviä epäkohtia tai kehitysehdotuksia. Kokouksissa asiat tulevathyvin tietoon suurelle osalle osaston henkilökuntaa,esimerkiksi amanuenssille.Kun epäkohdat tai parannusehdotuksettulevat esille, osasto pystyy etsimään ratkaisuatilanteeseen.

Edunvalvonta osana ISYY:n toimintaa.

Edunvalvontavastaava toimii myös osana ISYY:nedunvalvontajaostoa. Edunvalvontajaostossa kokoontuu (lähes?) kaikkien ainejärjestöjen edustajat. Jaosto käsittelee koko yliopistoa koskevia edunvalvontatilanteita. Jaostossa tehdään esimerkiksi kannanottoja, mikäli yliopisto ei takaa joissain tilanteissakaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisuutta, tai jos yliopistolla on valmistelussa jotain, mikä heikentää opiskelijoiden asemaa. Osana edunvalvontajaostoa toimii myös ISYY:n häirintäyhdyshenkilö. Hän on sellainen tyyppi, johon tulee ottaa yhteyttä,jos esimerkiksi jokin opiskeluihin liittyvä ongelmatilanne ei ratkea osaston ja ainejärjestön sisäisellä edunvalvonnalla.Joensuun häirintäyhdyshenkilönä toimii Pekka Koivaara.

Milloin ja missä asioissa voi ottaa yhteyttä edunvalvontavastaavaan?

Simppeli vastaus, missä vaan asiassa ja milloin vaan. Jos joku kokee, että on sellaista asiaa, mistä Fideksen edunvalvonnan tulisi tietää, tai onmitäänkysyttävää, niin matalalla kynnyksellä edunvalvontaan yhteyttä. Jos koet, että opettajat eivät kohtele opiskelijoita yhdenvertaisesti, tai koet kiusaamista tai on vaan huono olla, niin saa ottaa edunvalvontaan yhteyttä. Yhdessä selvitellään, että mikä on hyvä tapa toimia ja jatkaa.Yhteyttä ottaessa ei tarvitse olla kyse mistään vakavasta. Jos jokin asia,vaikka opinnoissa mietityttää, niin niihinkin asioihin saadaan vastaus jostain.Muistakaa, että edunvalvontavastaava ei pure, aina saa tulla juttelemaan.

Mistä edunvalvontavastaavan tavoittaa?

Minut tavoittaa sähköpostilla osoitteesta: edunvalvota.fidesostiensis@gmail.com

Muitakin reittejä pitkin saa tavoitella (pulloposti on mun lemppari, seuraavana kirjekyyhkyt), mutta suosittelen, että käytetään virallista reittiä, eli tuota sähköpostia. Jos meillä ei olisi koronaa, minut voisi löytää myös Humpankahvilasta. Pääsisipä Humpan kahvilaan…

Millaisia edunvalvontavastaavan hommat ovat?

Edunvalvontahommat ovat todella mukavia. Koen tämän tehtävän erittäin tärkeäksi osaksi ainejärjestötyötä. Ainejärjestöjen tehtävänä on pitää huolta jäsenistään, ja tähän huolenpitoon kuuluu muutakin, kuin vaan tapahtumien järjestämistä. Tehtävän parasta antia on ollut se, kun on pystynyt olemaan opiskelijatovereiden tukenajossain ongelmatilanteissa. Kaveria ei jätetä, pidetään huolta toisistamme!

Näin sanoen toivotan kaikille opiskelijoille, erityisesti uusille fuksipalleroille oikein mukavaa syksyä ja intoa opiskeluun! Ottakaa yhteyttä,jos siltä tuntuu! edunvalvota.fidesostiensis@gmail.com

Tämän tekstin on kirjoittanuttiukassa sensuurin valvonnassa Fides Ostiensis ry:n edunvalvonnallinen päällikkö, edunvalvontavastaava Penja Korkkonen.

Edunvalvonta kiittää ja kuittaa!

Mitä Fides tekee? Sihteeri vastaa.

Täällä kirjoittelee Fideksen sihteeri Susanna. Syyslukukausi on vähitellen starttaamassa, samoin järjestön toiminta. Vaikka monet perinteiset tapahtumat on jouduttu perumaan tai järjestämään uudella tavalla, ei Fides silti ole lopettanut toimintaansa. Olemme yhä jäsenistömme tukena parhaamme mukaanja pyrimme syksyn aikana jatkamaan ja kehittämään uusia tapoja toimia ja pitää yhteyttä toisiimme. Tässä päivityksessä avaan hieman järjestötoimintaaomalta osaltanija sen mahdollisuuksia niin aloittaville fukseille kuin jo jäseninämme pidempään olleille. Tiedätkö sinä, mitä kaikkea Fides tekee? Kaipaatkotekemistä opintojenoheen? Olisiko järjestötoiminta sinun juttusi?

Ketkä kuuluvat hallitukseen ja miten jäsenet valitaan?

Fides Ostiensiksen hallituksessa on 13 jäsentä: puheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, kaksi tapahtumavastaavaa, liikuntavastaava, spiritualiteettivastaava, edunvalvontavastaava, tarjoiluvastaava, vuosijuhlavastaava sekä kolme varajäsentä, joista yksi tiedotusvastaava. Kaikilla muilla paitsi kahdella varajäsenellä on siis selkeästi jokin oma vastuualue, jonka ympärille hallitustyöskentely keskittyy.

Fideksen hallitukseen valitaan toimijat halukkaista vapaaehtoisista Fideksen jäsenistä aina marraskuussa järjestettävässä syyskokouksessa. Valinta tapahtuu suljetulla äänestyksellä, jos samasta tehtävästä kiinnostuneita on useita.

Miten pääsin hallitukseen?

Itse toimin sihteerinä nyt toista kautta. Kun toisen vuoden opiskelijana hain tähän tehtävään, se onnistui suhteellisen helposti. Kirjoitin nimeni yliopiston aulassa olleelle niin sanotulle tyrkkylistalle, eikä muita tehtävästä kiinnostuneita ollut. Ajattelin tehtävän olevan suhteellisen helppo, koska kokouksien ulkopuolisia vastuita oli vain muutama: Ilmestys, Apokryfit ja nettisivut. Toki kokouksissa pitää olla hereillä ja kirjata kaikki tarvittavat asiat ylös pöytäkirjaan, mutta käytännössä se ei vaadi enempää kirjoitustaitoa, kuin luentomuistiinpanojen tekeminenkään.Lisäksi olin kiinnostunut toimittajan tehtävistä, sekä muusta julkaisutoiminnasta, joita pääsisin tässä tehtävässä kehittämään

Mitä ovat Fideksen Ilmestys ja Apokryfit?

Fideksellä on kaksi vuosittaista julkaisua.Virallinen julkaisu Fideksen Ilmestysilmestyy kerran vuodessa, perinteisesti huhtikuussa vuosijuhlien yhteydessä painettuna versiona, ja epävirallisempi Apokryfitloppuvuodesta vaihtelevalla sisällöllä sähköisesti omalle jäsenistölleen suljetussa Facebook-ryhmässä.

Ilmestys on siis virallinen julkaisu, josta voi lukea tekstejä myös jäsenistön ulkopuolisilta kirjoittajiltaja jota jaetaan vapaasti muun muassa vuosijuhlilla ja nettisivuilla. Apokryfitpuolestaan onkevyt ja humoristinen tuotos, jossa voi päästellä höyryjä vapaammin vain jäsenistön kesken.

Julkaisuihin kerätään ja tuotetaan sisältöä perinteisesti muutamaa kuukautta ennen julkaisua julkaisutoimikunnan voimin ja taitto tapahtuu myös vapaaehtoisvoimin.

Kuka voi kirjoittaa Fideksen blogiin?

Järjestöllämme on myös tämä blogi, jonne tekstejä on julkaistu satunnaisesti aina sopivien kirjoittajien ja aiheiden löydyttyä.Blogin mahdollisuudetvarsinkintällaisena etäaikana ovat kuitenkin rajattomatja tänä syksynä voimmekinkeskittyä julkaisutoimikunnan laajentamiseen.

Blogi alustana tarjoaa hyvän väylän keskustelunaloituksille ja uusien, teologisten, aiheiden esille nostamiseen. Varsinkin tällaisena syksynä, kun spontaaneja kahvipöytäkeskustelujateologitovereidenkanssa etäluentojen tauoilla on haastavaa toteuttaa, voi Fideksen julkaisutoimintaolla oikea väylä kanavoida pohdintojasuuremmallekin yleisölle kuin vain omalle kaveriporukalle ja löytää samasta aiheesta kiinnostuneita uusia tuttavuuksia.Sisällön ei tarvitse olla kovin vakavaa ja syvällistä(saa olla myös sitä!), vaan sisältöävoi tuottaa myös kevyesti ja hauskasti(memet voi lähettää suoraan Discordiin)–ainoa vaatimus on, että se jollakin tavalla liittyisi teologiaan.Olemme ainejärjestönä jäseniämme varten ja julkaisutoiminnassakin pyrimme tuottamaansisältöä teologeilta teologeille -emme olemaan valtakunnan ykkösmedia. Tämä voi olla turvallinen paikka julkaistavaikka se aivan ensimmäinen kirjoituksesi sieltä pöytälaatikosta -tai unohtuneesta kansiosta työpöydältä. Parhaimmillaan ainejärjestön blogi tarjoaa väylän kehittää omia taitojaan turvallisessa ympäristössä, opintojen ohessa, verkostoitua ja laajentaa omaa käsitystä maailmasta niin lukijana kuin kirjoittajanakin.

Jos innostuit ja haluaisit olla mukana tuottamassa sisältöä Fideksen julkaisuihin, voitkirjoittaa esimerkiksi yhdestä kolmeen lyhyttä blogitekstiä syksyllä mieleisestä aiheesta yksin tai muutaman kaverin kanssa, omien aikataulujesi ja sanottavasi puitteissa.Kaikki tekstit luetaanennen julkaisua, joten rohkeasti vain kirjoittelemaan!Mikäli intoa ja tekijöitä löytyy, voi blogiteksteihin liittää myös keskustelutilaisuuksia aiheeseen liittyen järjestön somekanavissa, joko tekstin, äänen tai videon muodossa. (Perinteinen Viiniä ja teologiaa -ilta on usein vastannut tällaista keskustelutilaisuutta.) Fideksen podcastiin etsimme myös innokkaita tekijöitä!

Kerro innokkudestasi laittamalla viestiä sihteerin sähköpostiin: sihteeri.fidesostiensis@gmail.com

Susanna Leppälä,
Sihteeri, Fides Ostiesis ry

Mitä Fides tekee? Puheenjohtaja vastaa.

Fides Ostiensis ry on Itä-Suomen Yliopiston läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Fideksen tehtävänä on valvoa teologian opiskelijoiden etuja ja järjestää opiskelijoille mielekästä toimintaa opiskelun oheen. Käytännössä pidämme yllä viikkotoimintaa, järjestämme erilaisia tapahtumia, osallistumme teologian osaston kanssa opintojen kehittämiseen ja tarjoamme viestintäyhteyden opiskelijoiden sekä yliopiston välille.

Mitä puheenjohtaja sitten tekee?

Puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen, sekä jäsenistön kokoukset, valmistelee esityslistat kokouksiin, pitää yhteyksiä Fideksen yhteistyökumppaneihin, sekä pyrkii huolehtimaan hallituksen toimivuudesta ja hallituksen jäsenien jaksamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa paljon sähköposteja ja puheluita, sekä kokoustamista. Näiden lisäksi puheenjohtajalle tulee monesti lyhyellä varoitusajalla juoksevia asioita, joiden hoitaminen täytyy varmistaa joko delegoimalla niitä tai hoitamalla ne itse.

Miksi kannattaa lähteä puheenjohtajaksi?

Oma kipinä puheenjohtajaksi lähti jutellessani edellisvuoden puheenjohtajan, Veeran kanssa. Mietimme hallituksen kokouksen jälkeen, kuka voisi lähteä syyskokouksessa hakemaan pj:ksi. Veera Ruti kysyi, kiinnostaisiko minua hakea, ja vastasin etten tiedä. Sitten aloin miettiä asiaa ja tulin siihen tulokseen, että puheenjohtajuus olisi jotain uutta, haastavaa ja mielenkiintoista. Olin oikeassa. Puheenjohtajuus on tarjonnut uusia haasteita ja mahdollisuuksia päästä tekemään ja näkemään kaikenlaista. Ehkä hienointa tässä pestissä on ollut se, kun on päässyt järjestämään piispanvierailuja sekä näkemään teologian osaston ja ylioppilaskunnan toimintaa.

Sinustako puheenjohtaja?

Puheenjohtajaksi voi hakea kuka tahansa Fideksen jäsen. Puheenjohtajan ja koko hallituksen valinta tehdään syyskokouksessa. Suosittelen puheenjohtajan pestiin hakeville jonkinlaista kokemusta ainejärjestötoiminnasta, sillä kylmiltään pestiin lähteminen olisi ollut varmasti todella haastavaa. Puheenjohtajan tehtävät vaativat jonkin verran aikaa, sekä uskallusta olla esillä ja ottaa vastuuta. Asioiden delegoiminen ja kommunikaatio ovat myös asioita, joita pitää oppia. Ainejärjestötoiminta on opettanut ja antanut paljon itselleni opiskeluaikana, joten kehotan kaikkia lähtemään mukaan joko hallitukseen tai olemaan jäsenenä aktiivinen. Puheenjohtajuus on ollut yksi parhaista asioista minulle yliopistossa, joten rohkaisen siihenkin kaikkia kiinnostuneita!

Leevi Tuikka,
Puheenjohtaja, Fides Ostiensis ry

Kesäteologiksi? Minäkö? No ehkä kerran!

Ota nämä viisi asiaa huomioon harkitessasi kesäteologiksi ryhtymistä:

  1. Työnhaku kesäteologiksi on lähes mahdotonta. Kaupungit ovat pulloillaan innokkaita opiskelijoita valmiina seurakuntatyöhön!
  2. Sinulta vaaditaan täysvaltainen kirkollisten toimitusten osaaminen ja virheistä rangaistaan!
  3. Kesäteologina sinun täytyy hallita jokainen nuorten trendi, jotta pysyt ajassa mukana.
  4. Kesäteologin paikkaa hakiessa kannattaa mainita ansiokkaasta LinkedIn profiilistasi ja kokemusta pursuavasta ansioluettelostasi. Laulutaito pakollinen!
  5. Uuden testamentin eksegeettinen analyysi on selkärankana kaikelle kesäteologin työlle ja kreikka latina ja heprea ovat työssä välttämättömiä!

Kesäteologin työ on vakavaa ja fyysistä. Se saattaa sisältää muun muassa niska limassa kirkkokahvituspullien leipomista aamutuimassa, tai valtavien rippikouluraamattupinojen siirtämistä paikasta toiseen. Se on pienenä rattaana toimimista valtavassa byrokratiakoneistossa, joten muistakaa öljytä itsenne hyvissä ajoin ennen kesää, itse suosittelen kotimaista rypsiöljyä!

Jos yksikään yllä mainituista herätti huolia voin iloksenne kertoa, että todellisuudessa tämä kaikki ei ehkä ole täysin totta. Usein kesän lähestyessä seurakuntien suunnalta alkaa kuulua
huutelua paikoista, jotka ovat vielä täyttämättä kesäteologeista. Kuitenkin tässäkin asiassa aikainen lintu madon nappaa! Joustavuus sijainnista on hyvä meriitti kesäteologille, mutta joillain seurakunnilla saattaa jopa olla asuntoja, joissa teologit voivat majailla leirityön väleissä. Vaikka onkin hyvä huomioida, että täsmällinen ja hyvälaatuinen CV ja toimitusten ainakin pintapuolinen osaaminen saattavat olla työssä tai työhaussa eduksi, eivät ne ole kesäteologin työssä välttämättömiä.

Olen kuullut useista suista, kuinka alalle on lähdetty ilman seurakuntataustaa, eikä se ole tullut esteeksi. Itselleni seurakuntataustasta oli hyötyä siinä mielessä, että kotiseurakunta oli tuttu ja turvallinen paikka aloittaa kesäteologina toimiminen. Kesäteologiksi lähtiessäsi on hyvä muistaa, että kaikkea emme voi osata ja vaikka kuinka yrittäisimme, teemme toisinaan virheitä. Jos konfirmoitava nuori pelkää kompastuvansa alban helmaan, on hyvä kertoa nuorelle, että samalla tavalla sinuakin jännittää, että kaadat ehtoollisviinit pitkin alttaria.

Mitä kesäteologin työ pitää sisällään? Useimmissa Suomen seurakunnissa kesäteologien pääosainen työ on rippileirityötä, mutta sen ohella saattaa tulla esiin muita vaihtelevia tehtäviä, vaikkapa messuavustuksia. Kesäteologin pääasiallisena työnä on siis jakaa vastuuta rippikoulua käyvien nuorten opettamisesta ja olla läsnä muissa aktiviteeteissä. Ehkäpä mukaan mahtuu muutama iltahartauskin. Omin sanoin kuvailin työtä ystävilleni näin: ”Se on 50% opetusta ja 50% sen valvomista, etteivät nuoret satuta itseään, muita tai ympäristöään!” Omana huomionani olen myös huomannut sen, että keskeisessä asemassa on luoda sellainen ympäristö nuorille, jossa nuori kokee olonsa turvalliseksi ja saa oman äänensä kuulumaan. Joustavuus on keskeinen termi kesäteologin työssä. Vaikka työ ei välttämättä ole kovin fyysistä, on useita päiviä kestävä sosiaalisuus raskasta. Omaa aikaa leirityössä on usein vähän, mutta työ on kokemusrikasta ja monilla tavoin hauskaa. Ainakin niin väittäisin, sillä useat opiskelijamme palaavat leirityöhön vuosi vuoden jälkeen.

– Vertti Heinonen

Japanin uskonnollinen sekularisaatio animessa ja mangassa

Anime länsimaisille yleisesti tarkoittaa animaatiota, jota on tuotettu Japanissa. Monille tuttu piirretty Pokémon on esimerkki animesta. Manga on japanilainenn sarjakuvatyyppi, jolle on ominaista, että sitä luetaan oikealta vasemmalle, samalla tavalla kuin japania lukisi.

”Japanin uskonnollisuus on hyvin sekulaarista, mutta se on kietoutunut osaksi kulttuuria, minkä takia monet japanilaiset eivät miellä tiettyjä asioista uskonnolliseksi samalla tavalla kuin me mieltäisimme.”

Hayao Miyazaki on yksi tunnetuimmista, ellei tunnetuin anime-elokuvien ohjaaja. Hänen ohjaamansa Henkien kätkemä -elokuva voitti vuonna 2003 Oscar palkinnon ja monet muut hänen töistään ovat saaneet paljon arvostusta. Suuressa osassa hänen ohjaamistaan elokuvistaan esiintyy myös uskonnollisia elementtejä joko suorasti tai epäsuorasti.

Kirjoitus jatkuu vuoden 2020 Ilmestyksessä.

– Niklas ja Val Sauramaa

Mitä Fides tekee? Rahastonhoitajan työ Fideksen rahasäiliön uumenissa

Rahastonhoitaja työssään

Moikka vaan kaikille blogin lukijoille! Vuosi 2020 alkaa lähestyä hyvää vauhtia kohti loppuaan, mutta sitä ennen tullaan valitsemaan uusi Fides Ostiensiksen hallitus ja sen myötä myös uusi rahastonhoitaja, eli rahuri. Nyt kerronkin hieman rahastonhoitajan työstä ja miksi siihen kannattaa hakea.

Mitä rahuri tekee?


Tittelinsä mukaisesti rahurin tärkein tehtävä on pitää huolta Fideksen raha-asioista ja että rahat riittävät vuoden aikana järjestettäviin tapahtumiin ja muihin menoihin. Erilaisten tapahtumien järjestäminen maksaa aina, sillä ruoat ja limsat eivät maksa luonnollisesti itseään. Tämän vuoksi rahuri tekee hyvin paljon yhteistyötä tapahtumavastaavien kanssa, että Fides pääsee omilleen, joka tapahtumasta ja sillä riittää myös rahaa tulevia juhlia varten. Myös tarjoiluvastaava ja spiritualiteettivastaava toimivat tiiviisti rahurin kanssa, sillä myös päivähartauksissa tarjoiltava kahvit ja leivokset tulevat Fideksen pussista. Sen lisäksi hartauksissa kerätyt vapaaehtoiset lahjoitukset kerätään Fidekselle ja ohjataan sitten toimintaamme ja myös kummipäiväkodillemme. Rahuri hoitaa usein myös Fideksen myyntityön eri tapahtumissa, kuten esimerkiksi yliopiston järjestöpäivillä, ja pitää huolen niin käteiskassasta kuin korttimaksupäätteestäkin. Tämä on rahurin yksi tärkeimpiä tehtäviä ja niistä huolehtiminen on tärkeä vastuu. Rahuri hoitaa myös maksujen karhuamisen jälkikäteen, jos jotain syystä maksut eivät ole ajallaan.

Kummipäiväkotitoimintamme toimii siten, että Fides lahjoittaa Lasten pankille kuukausittain 30 euroa, josta raha ohjataan aina sinne, missä sitä tarvitaan eniten, kuten esimerkiksi lastensuojeluun, ja lasten hätäapuun. Varat kerätään vapaaehtoisin lahjoituksin esimerkiksi päiväkahveilla, mutta myös erilaisten myyjäisten kautta. Jokavuotisessa puurojuhlassakin on ollut tapana kerätä lahjoitus kummipäiväkotitilille. Lahjoituksen tekeminen kuukausittain kuuluu rahurin muutamiin
säännöllisiin tehtäviin.

Rahurin vastuulla on myös järjestää vuosijuhlien aikaan vuotuinen kirjabasaari, johon kutsutaan Fideksen yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Pappisliitto ja Karjalan Teologinen Seura, jolloin
he saavat mahdollisuuden mainostaa itseään teologian opiskelijoille, ja myös mahdollisesti myydä kirjojaan. Näin rahurin tehtäviin kuuluu myös osittainen yhteistyösuhteiden ylläpito muiden järjestöjen kanssa. Rahuri myös huolehtii heiltä saatavista lahjoituksista ja ohjaa ne Fideksen toimintaan.

Raha-asioiden lisäksi rahuri pitää huolen Fideksen jäsenrekisteristä ja että sen ajan tasalla. Hän tarkistaa aina jäsenhakemukset ja myös, että jokainen on suorittanut kertaluontoisen jäsenmaksun.

Loppuvuodesta rahuri tekee arvion tulevan vuoden menoista ja suunnittelee kuluneen vuoden pohjalta budjetin seuraavalle vuodelle. Hän tekee myös tasekirjan kuluneen vuoden kuluista, josta ilmenee aiemman vuoden rahaliikenne, ja osoittaa Fideksen toimineen kaikkien lakipykälien mukaan.

Vaikka raha-asioista vastuussa oleminen kuulostaisikin raskaalta tehtävältä, siitä ei kannata ottaa stressiä, koska asiat ovat loppujen lopuksi yksinkertaisia hoitaa, ja loppujen lopuksi Fideksen toiminta on tiivistä yhteistyötä. Jos jokin asia mietityttää, voi aina pyytää apua.

No, miten minä sitten päädyin rahastonhoitajaksi?

Hassu juttu on, etten ikinä hakenut rahastonhoitajaksi ja olen toiminut tässä tehtävässä jo kaksi vuotta. Alun perin minua pyydettiin uudeksi rahuriksi, koska syyskokouksessa valittu henkilö ei voinutkaan ottaa tehtävää vastaan. Ilmeisesti olin luotettavan oloinen henkilö ja olen osoittanut olevani luottamuksen arvoinen, sillä minut valittiin tehtävään uudestaan seuraavana vuonna.

Olen nauttinut työstäni rahurina suuresti ja varsinkin erilaisiin tapahtumiin osanottaminen ja Fideksen edustaminen on ollut yksi hauskimpia asioita yliopistossa ollessani. Tämän vuoksi suosittelen lämpimästi hakemaan niin rahuriksi kuin myös muihinkin tehtäviin, joita Fideksen hallituksesta löytyy.

Jouni Kovanen
Fideksen rahastonhoitaja

Kuvat vuoden 2019 kirjabasaarista

Kesäteologiksi? Minäkö? No ehkä kerran!

Ota nämä viisi asiaa huomioon harkitessasi kesäteologiksi ryhtymistä:

  1. Työnhaku kesäteologiksi on lähes mahdotonta. Kaupungit ovat pulloillaan innokkaita opiskelijoita valmiina seurakuntatyöhön!
  2. Sinulta vaaditaan täysvaltainen kirkollisten toimitusten osaaminen ja virheistä rangaistaan!
  3. Kesäteologina sinun täytyy hallita jokainen nuorten trendi, jotta pysyt ajassa mukana. 
  4. Kesäteologin paikkaa hakiessa kannattaa mainita ansiokkaasta LinkedIn profiilistasi ja kokemusta pursuavasta ansioluettelostasi. Laulutaito pakollinen!
  5. Uuden testamentin eksegeettinen analyysi on selkärankana kaikelle kesäteologin työlle ja kreikka latina ja heprea ovat työssä välttämättömiä!

Kesäteologin työ on vakavaa ja fyysistä. Se saattaa sisältää muun muassa niska limassa kirkkokahvituspullien leipomista aamutuimassa, tai valtavien rippikouluraamattupinojen siirtämistä paikasta toiseen. Se on pienenä rattaana toimimista valtavassa byrokratiakoneistossa, joten muistakaa öljytä itsenne hyvissä ajoin ennen kesää, itse suosittelen kotimaista rypsiöljyä!

 Jos yksikään yllä mainituista herätti huolia voin iloksenne kertoa, että todellisuudessa tämä kaikki ei ehkä ole täysin totta. Usein kesän lähestyessä seurakuntien suunnalta alkaa kuulua huutelua paikoista, jotka ovat vielä täyttämättä kesäteologeista. Kuitenkin tässäkin asiassa aikainen lintu madon nappaa! Joustavuus sijainnista on hyvä meriitti kesäteologille, mutta joillain seurakunnilla saattaa jopa olla asuntoja, joissa teologit voivat majailla leirityön väleissä. Vaikka onkin hyvä huomioida, että täsmällinen ja hyvälaatuinen CV ja toimitusten ainakin pintapuolinen osaaminen saattavat olla työssä tai työhaussa eduksi, eivät ne ole kesäteologin työssä välttämättömiä. 

Olen kuullut useista suista, kuinka alalle on lähdetty ilman seurakuntataustaa, eikä se ole tullut esteeksi. Itselleni seurakuntataustasta oli hyötyä siinä mielessä, että kotiseurakunta oli tuttu ja turvallinen paikka aloittaa kesäteologina toimiminen. Kesäteologiksi lähtiessäsi on hyvä muistaa, että kaikkea emme voi osata ja vaikka kuinka yrittäisimme, teemme toisinaan virheitä. Jos konfirmoitava nuori pelkää kompastuvansa alban helmaan, on hyvä kertoa nuorelle, että samalla tavalla sinuakin jännittää, että kaadat ehtoollisviinit pitkin alttaria.

 Mitä kesäteologin työ pitää sisällään? Useimmissa Suomen seurakunnissa kesäteologien pääosainen työ on rippileirityötä, mutta sen ohella saattaa tulla esiin muita vaihtelevia tehtäviä, vaikkapa messuavustuksia. Kesäteologin pääasiallisena työnä on siis jakaa vastuuta rippikoulua käyvien nuorten opettamisesta ja olla läsnä muissa aktiviteeteissä. Ehkäpä mukaan mahtuu muutama iltahartauskin. Omin sanoin kuvailin työtä ystävilleni näin: ”Se on 50% opetusta ja 50% sen valvomista, etteivät nuoret satuta itseään, muita tai ympäristöään!” Omana huomionani olen myös huomannut sen, että keskeisessä asemassa on luoda sellainen ympäristö nuorille, jossa nuori kokee olonsa turvalliseksi ja saa oman äänensä kuulumaan. Joustavuus on keskeinen termi kesäteologin työssä. Vaikka työ ei välttämättä ole kovin fyysistä, on useita päiviä kestävä sosiaalisuus raskasta. Omaa aikaa leirityössä on usein vähän, mutta työ on kokemusrikasta ja monilla tavoin hauskaa. Ainakin niin väittäisin, sillä useat opiskelijamme palaavat leirityöhön vuosi vuoden jälkeen. 

Vertti Heinonen, 3. vuoden teologian opiskelija

Varjoviisut 2020

Fides Ostiensis proudly presents: Varjoviisut 2020!

Haluatko räjähtävän päätöksen kuluneelle lukuvuodelle? Kaipaatko kevääseesi modulaatiota? Tuntuuko sinusta, etteivät ihmiset toivo tarpeeksi maailmanrauhaa? Haluaisitko vaihtaa ikuisen siperiatuulen tuulikoneisiin?

Jos vastasit yhteenkään kysymykseen ”kyllä”, on tämä tapahtuma juuri sinua varten. Vietetään yhdessä iloinen ilta etsien sitä all-time-ultimate-kaikkien-aikojen-euroviisua, joka liikuttaa jokaista kuulijaa ja ansaitsee 1000 pistettä!

Kuinka se toimii?

Ennakkovalmistelut:

Varjoviisut toteutetaan Fideksen Discord-kanavalla levyraatina, jossa jokainen osallistuja valitsee itselleen maan ja omalta maaltaan bestest ever -viisubiisin, jolla lähteä kisaan mukaan. Ainoana kriteerinä on, että kappale on jonain vuonna ollut mukana Euroviisujen loppukilpailussa. Jokaiselta maalta sallitaan vain yksi kappale, mutta vuodella ei ole väliä. Kappale tulee löytyä YouTubesta, mielellään alkuperäisenä Euroviisu-esityksenä, mutta tämän puuttuessa myös levytetty versio hyväksytään. Halutessasi voit myös koota pienen esittelyn valitsemastasi maasta tai sen viisuhistoriasta. Varaa maasi ilmoittamalla se Facebook-tapahtumassa https://www.facebook.com/events/566642324228068/ olevaan kommenttiketjuun tai lähettämällä sähköposti Fideksen sihteerille sihteeri.fidesostiensis@gmail.com ja valittuasi kappaleen lähetä sen tiedot ja linkki videoon Fideksen sihteerille viimeistään 16.5. klo 16 mennessä.

LISTA JO VARATUISTA MAISTA:

  • 🇦🇿 Azerbaidžan
  • 🇧🇬 Bulgaria
  • 🇮🇸 Islanti
  • 🇮🇹 Italia
  • 🇬🇷 Kreikka
  • 🇲🇩 Moldova
  • 🇲🇪 Montenegro
  • 🇳🇴 Norja
  • 🇸🇪 Ruotsi
  • 🇩🇪 Saksa
  • 🇸🇰 Slovakia
  • 🇫🇮 Suomi
  • 🇹🇷 Turkki
  • 🇺🇦 Ukraina
  • 🇷🇺 Venäjä
  • 🇪🇪 Viro

Tapahtuman kulku:

Tapahtuma koostuu osallistujien valitsemien viisujen striimaamisesta ja mahdollisista pienistä välijuonnoista. Tämä tapahtuu Fideksen Discordissa tapahtumaa varten luodulla kanavalla. Lisäksi käytössä on tekstikanava, jolla voi jakaa parhaita viisumuistoja ja fiiliksiä kuulluista kappaleista.

Äänestäminen:

Jokainen OSALLISTUJA arvioi kilpakumppaniensa valitsemat viisut ja jakaa virallisen Euroviisu-pisteasteikon mukaiset pisteet (1-8, 10, 12) näiden kesken. Pisteet ilmoitetaan, kun kaikki edustusviisut on kuultu. Jos osallistujia on vähemmän kuin 10, muokataan pisteasteikkoa sen mukaiseksi.

Lisäksi jaetaan yksi pistesatsi YLEISÖÄÄNESTYKSELLÄ, joka tapahtuu Discordissa tapahtuman tekstikanavalla. Tähän äänestykseen voivat osallistua kaikki, vaikkeivät olisi omaa viisua kilpailuun tuoneetkaan.

MITÄ: Fideksen Varjoviisut 2020!

MISSÄ: Fideksen Discordissa!

MILLOIN: Lauantaina 16.5. klo 17

MIKSI: ”There’s not enough silliness in the world. Eurovision helps to keep it balanced.” -Terry Wogan

Linkki Fideksen Discordiin: https://discord.gg/5yA83fq?fbclid=IwAR0p3zavZSSnnrNYp5FqNsHSia0l4xAGNjj1HzIdY2mj54NPo48EMZPX2QM

Salattua sanoittamassa – katsomusdialogi teologin asiantuntijatehtävänä

Kirjoittaja Riikka Riihiniitty on kiertävä ortodoksisen uskonnon opettaja Vantaalla. Hän on raivokkaan ylpeä Itä-Suomen yliopiston teologian osastosta ja sen antamasta koulutuksesta.

Alumniyhdistys Idän Viisaat järjesti torstaina 30.1.2020 tilaisuuden Teologina katsomusten dialogissa, jossa minulla oli kunnia olla yhtenä kokemusasiantuntijana. Tilaisuus tarjosi itselleni mahdollisuuden kurkistaa toiseen, vieraaseen todellisuuteen, kun Karjalan prikaatin sotilaspastori Jarkko Lievonen sanoitti omassa työssään näkyvää katsomusdialogia. Omaa opettajataustaani vasten osa hänen kohtaamistaan tilanteista ja kysymyksistä resonoi voimakkaasti, ja toisten kohdalla huomasin oppivani aivan uudenlaisesta kohtaamisesta. Päällimmäiseksi mieleeni jäi se, että vaikka toimintaympäristö olisi erilainen, niin katsomusdialogin kysymysten juuri on vahvasti arjessa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa; ihmisyyden näkyväksi tulemisessa.

Oma osioni käsitteli katsomusdialogia koulussa. Toimin kiertävänä ortodoksisen uskonnon opettajana, ja tätä kautta oma toimintaympäristöni, jossa katsomusdialogia käyn, poikkeaa jonkin verran perinteisemmästä kouluympäristöstä. Käyn viikon aikana useilla kouluilla ja perinteisen yhden koulun opettajien sijaan lähimmät tiimitoverini ovat toiset kiertävät oman uskonnon opettajat. Oman uskonnon opettajiin kuuluvat katolisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, islamin, buddhalaisuuden ja Krishna -liikkeen opettajat.

Työssäni katsomusdialogi kulkee käsi kädessä kielitietoisuuden kanssa. Osa oman uskonnon opetusta on suomen kielen opetus ja oppilaiden oman äidinkielen huomioiminen. Oman uskonnon tunneilla opitaan sanoittamaan uskontoa, tunteita ja ajattelua; maailmankatsomuksellisten kysymysten äärellä laajennetaan kielen ja ajattelun rajoja. Katsomusdialogi ei ole koulussa siis vain ainesisällöstä nousevia miksi -kysymyksiä (Miksi on ikoneja?), vaan sanojen ja niiden merkityksen etsimistä (Mitä tarkoittaa sana ikoni?).

Teologin asiantuntijuus voi koulussa olla tarpeen luokan lisäksi koulun käytävällä tai ruokajonossa. Katsomukseen liittyvät kysymykset eivät ole kliinisiä tai etäällä arjesta, vaan ne ovat osa jokapäiväistä elämää. Koulun käytävällä voi nousta esiin kysymys siitä miksi jotkut eivät syö lihaa uskonnon takia tai miksi ortodokseilla on erilainen risti tai miksi jotkut eivät vietä joulua. Tällaisissa kysymyksissä teologian rooli tiedon asiantuntijana korostuu, sillä mitä nuoremmista oppilaista on kyse, sitä haastavampia tällaiset kysymykset voivat heille olla, etenkin heille itselleen vieraalla kielellä. Lapset ja nuoret ovat aina oman kokemusmaailmansa asiantuntijoita, mutta he eivät ole uskonnon ainesisältöjen tai oppien asiantuntijoita. 

Teologi toimii koulussa aineenopettajan roolissa aineensa sisältöjen ja katsomusdialogin asiantuntijana. Yksi osa tätä asiantuntijuutta on oman aineen tiedollinen hallinta, mutta asiantuntijuus ei rajaudu hajuttomaan ja mauttomaan tietoon. Katsomusdialogi on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista. Onnistunut katsomusdialogi edellyttää vilpitöntä halua kohdata toinen ihminen, tehdä hänet näkyväksi ja kuulluksi.