Hallituksen blogi 2015

20.12.2015

Varajäsen Heikkinen tässä hei!

Vuosi on päättymässä ja Fideksen vanhan hallituksen osalta se jo päättyikin. Aika on vierähtänyt – välillä nopeammin ja välillä hitaammin. Itse päädyin osaksi hallitustoimintaa viime keväällä ja vaikka aluksi kauhistuin, millaiseen vastuuhommaan jouduinkaan, olen lukuvuoden aikana todennut, ettei varajäsenen homma niin kamalaa olekaan. Tässä hommassa on saanut nähdä ja tutustua Fideksen toimintaa lähemmin kuin ennen. Lähes kaikki oli uutta, mutta kokeneemmat onneksi neuvoivat ja opastivat. Lukuvuoden aikana olen saanut olla mukana osallistumassa erilaisten tapahtumien järjestelyihin ja paikkaamassa esim. KoPoa menneen syksyn muutamissa tapaamisissa. On ollut hauskaa saada tehdä asioita ja auttaa ainejärjestön toiminnassa, vaikka en ihan suuren suurta vastuuta olekaan toiminnasta kantanut. Hauskin kuluneen syksyn tapahtumista taisi olla Abipäivä, jossa jaettiin makeisia ja valistettiin lukiolaisia teologian opiskelun mahdollisuudesta. Vaikka vain muutamat oikeasti pysähtyivät tarkastelemaan teologian opintoja, oli iltapäivä iloisen pöytäseurueemme takia mitä piristävin. Ilokseni huomaan osan noista iloisista veikoista kuuluvan nyt uuden Fideksen hallituksen kokoonpanoon. Ainejärjestömme tulevaisuus näyttää olevan hyvissä käsissä!

Tämän varajäsenen on nyt aika ripustaa lapaset naulaan ja laukata valkeammille laitumille. Viimeisenä huomiona voisin kehottaa kaikkia fidesläisiä pyrkimään varajäsenen asemaan. Homma ei ole niin pelottavaa tai raskasta kuin luulisi. Siitä voi jopa nauttia! Kuten ei oikeastaan kaikesta, kunhan hommaan perehdytetään. Tästä kokemuksesta taas viisastuneena eteenpäin. Kiitos vielä kuluneesta lukuvuodesta ja hauskaa Joulun sekä tulevan vuoden odotusta kaikille!

Halauksin ja terveisin,

Emilia Heikkinen, Fideksen hallituksen varajäsen

Vuosi 2015 oli opintonsa juuri aloittaneelle ja hallitustoimintaan vasta tutustuneelle varajäsenelle rikas ja oppimisentäyteinen vuosi. Kokoustaminen ja vastuunkantaminen tulivat tutuiksi. Ehkä oli jo aikakin. Toimintavastaavan varajäsenenä auttelin Juliannaa alkuvuodesta lähinnä toiminnan lisäkäsinä. Ensimmäisen kerran vappuna pääsin tositoimiin, kun järjestin Fideksen grillailuja kirkon takana. Myös munkkeja pääsin pyörittelemään. Syksyllä tuutorointi toi minut entistä vahvemmin mukaan toimintaan ja fuksisitseillä vastasinkin osasta tarjoilua ja muista pienistä järjestelyistä. Marraskuussa hoidin myös alumnipäivän lyhyellä varoitusajalla. Päivä onnistui lähes moitteettomasti, vaikka kiire olikin. Autoin muutamia kertoja myös tarjoiluvastaavaa kuluneen vuoden aikana. Varajäsenen paikka Fideksessä on turvallinen, mutta se ei jätä kuitenkaan toimettomaksi. Varajäsenenä pääsee vaikuttamaan päätöksiin ja toimimaan ’joka paikan höylänä’. Apua tarjotaan sinne, missä sitä tarvitaan. Pienistä kengistä on helpompi loikata suurempiin kenkiin. Kaiken kaikkiaan vuosi 2015 opetti, kasvatti ja rohkaisi. Ennenkaikkea vuosi sai minut innostumaan hallitustoiminnasta oikein tosissaan. Tästä on hyvä jatkaa!

Sara

2.11.2015
Miika

Liikunnan terveiset

Fideksen liikuntavastaavana saan olla edustamassa hienoa jatkumoa. Emme ole pienin, emmekä suurin ainejärjestö kampuksellamme, mutta silti yksi näkyvin ja elinvoimaisin liikunnan osalta. Fides on ollut kolme vuotta järjestämässä esimerkiksi opintotukikorista, joka on ollut suuri menestys sekä yliopiston että ammattikorkean liikuntatapahtumana. Fides on myös ollut järjestävänä/auttavana tahona mukana sekä syksyn, että talven liikuntailtapäivissä.
Emme tietenkään unohda oman ainejärjestöämme. Oma tavoitteeni on ollut se, että jokaisella olisi mahdollisuus matalankynnyksen liikkumiseen. Tänä vuonna siihen on vielä parempi edellytys, sillä vuoro on klo. 19-20.30 tulliportinkadun koululla kolmen muun ainejärjestön kanssa. Vuorolla on paljon ihmisiä eri taitotasoista, mutta kaikki on otettu huomioon. Pelien taso ei ole liian korkea vähän pallopelejä harrastavalle, mutta toisaalta kokeneempikin pelaaja voi kehittää omaa taitoaan.
Fides Saliensis, kansan kielellä tunnetumpi Sininen Liekki pelaa salibandyliigan rentosarjaa ja on viimeisenä kolmena kautena voittanut kaksi kertaa bronssia ja kerran hopeaa. Olemme rentosarjan jengeistä ainut, jolla on näin pitkä historia kolmen parhaan jengin mittelöissä. Tänä vuonna, kuten aikaisempinakin vuosina, lähdemme hakemaan kultaa rentosarjasta. Tämän vuoden sarja on todella kova ja voiton saavuttaminen vaatii Liekiltä paljon ponnisteluja.
Fideksen liikunta ei unohda yhtäkään ainejärjestöömme kuuluvaa opiskelijaa. Olemme pyrkineet järjestämään liikunnallista toimintaa myös salivuorojen, salibandyliigan ja kampuksen liikuntailtapäivien lisäksi. Fideksen perinteinen talvihäsmäkkä on yksi tällainen esimerkki. Olemme järjestäneet sen Lykynlammella, joka sijaitsee n.10km päässä keskustasta Kontiolahteen päin. Perinteisesti olemme pelanneet pienet höntsyjalkapallot ja pelien jälkeen olemme istuneet laavussa paistaen makkaraa ja juoden lämmintä mehua ja kahvia. Tänä vuonna Fideksen liikunnan edustajana haluan tarjota vielä enemmän. Pyrin järjestämään ekskursion Joensuun jääkarhuille, mikäli hinnasta päästään yksimielisyyteen. Ennen saunomista ulkoilemme yhdessä ja paistelemme laavussa makkaraa ja muita grillituotteita, tapahtuma on alkoholiton.
Liikuntavastaavana haluan kiittää kaikkia pian päättyvästä hallituskaudesta. On ollut ilo järjestää liikunnan tapahtumia teidän hyväksenne. Toivottavasti jokainen liikuntatapahtumiin ja vuoroille osallistunut henkilö on saanut hyviä muistoja. Tulkaa maanantain salivuorolle liikkumaan ja saamaan kavereita opettaja opiskelijoista. Liikunta yhdistää ihmisiä todella tehokkaasti.

Ystävällisin terveisin Miika Kähkönen – Fides Ostiensiksen liikuntavastaava

9.10.2015

Syksy on jo hyvää vauhtia edennyt ja ensimmäisiä kuura-aamuja on havaittu. Syksyn ja yliopistoelämän alkamisen on myös voinut havaita keittiössäni, erityisesti maanantai-iltaisin. Tiistaiksi, tuo Herran suoma toinen sunnuntai joensuulaisille yliopistolaisille, on saatava jotain tarjottavaa. Olen siis tarjoiluvastaava, ja tehtävääni kuuluu tarjoiltavien hoitaminen erinäisiin Fideksen toimintoihin.

Joka tiistai, noin 12:15 aikoihin, heti keskipäivän hartauden jälkeen, on tarjolla päiväkahvit. Tälle kahvitushetkelle keitän kahvit ja teet, lisäksi joko ostan tai hulluuksissani leivon jotain tarjottavaa. Nämä tarjottavat rahoitetaan pääosin kolehdilla, jota keräilen pieneen astiaan siinä tarjoiltavien sivussa. Muistathan siis jättää ensi kerralla hartaudessa vieraillessasi vähän kilisevää tai kahisevaa, niin saadaan nauttia herkuista jatkossakin? 😉

”Kun kolikko kirstuun kilahtaa, makea masuun vilahtaa” vai kuinka se menikään?

DSC_0505

Hoidan tarjoiltavia myös teologi-iltoihin, jolloin tarjoiltavat ovat iltapalan tapaisia. Normaalisti tarjolla on kutakuinkin leipää ja teetä. Sitten on toki spesiaalitapahtumia, joihin sekaannun myös: Vuosijuhlapäivän kahvitus, vappuna munkit ja joulun alla puurojuhlan puurot, tai mitä nyt juhlavastaavan kanssa keksimmekään.

Näillä mennään ja tiistaisin nähdään! J

Terkuin

Katja, tarjoiluvastaava

31.8.2015

On elokuun viimeisen päivän ilta ja toimintavastaava kirjoittaa elokuun blogipäivitystä. Toivottavasti en ole ainut, jolla on kesä venähtänyt liian pitkäksi hoidettavien asioiden suhteen. Arkeen paluu tuli minulle hieman yllättäen, sillä kytkin itseni heti kesän alussa opintojen ja toimintavastaavan hommien suhteen off-asennolle. Kesän alusta kesätyöt veivätkin suurimman osan ajasta ja energiasta, ja loppukesän ajan keskityin rentoutumaan ja keräämään voimia tulevaa lukuvuotta varten Uhrasin vain murto-osan ajatuksista kesäopinnoille, mikä tosin saattoi olla virhe. Nyt kulunut kuukausi on kulunut pitkälti koneen ja kirjojen ääressä, kun olen yrittänyt kirjoittaa keskeneräisiä esseitä loppuun.  Energiaa opiskeluun kuitenkin on taas, ja olen valmis kohtaamaan seuraavan lukuvuoden tuomat haasteet: syksy alkaa aineenopettajan pedagogisilla opinnoilla, ja keväällä on luvassa kandin kirjoittamista.

Vaikka tulevana lukuvuonna onkin tiedossa paljon tekemistä opintojen osalta, on myös syksyn toimintaa mietitty tarkoin. Oikeastaan tänä syksynä olen ennakoinut toiminnan suhteen, joten suunnitelmat vaativat enää toteutuksen. Tiedossa on kuitenkin perinteisten tapahtumien lisäksi myös jotakin uutta, josta toivottavasti saadaan rakennettua Fidekselle uusia perinteitä.

Uudet fuksit odottavat lukuvuoden ensimmäistä päivää varmaan innon ja jännityksen sekaisin tunnelmin. Minä taas toivon, että lomaa olisi vielä muutama viikko jäljellä. On kuitenkin ehkä parempi, että lomat loppuvat ja arki alkaa itse kullakin. Toivon oikein mukavaa lukuvuoden alkua ja opiskelun riemua jokaiselle, erityisesti teologian fukseille!

Terveisin toimintavastaavanne,

Julianna

24.7.2015

Atk-vastaavan kesä on sujunut matkailun merkeissä. Heinäkuun alussa toteutin yhden unelmani ja tein autolla reissun ympäri Ruotsia ja Norjaa. Matka jäi tosin lyhyemmäksi kuin olin suunnitellut enkä jatkanut aivan eteläisimpään Ruotsiin enkä Tanskaan, mutta tulihan sitä paikkoja nähtyä tuossakin. Kommelluksia toki sattui, kun autoa tankatessa huomasin ettei mikään automaatti hyväksynyt korttiani. No, onneksi sentään pankkiautomaatit toimivat ja sain nostettua käteistä, jottei tarvinnut kääntyä takaisin jo Uumajassa.

Uppsalan kaupunki tuomiokirkkoineen oli yksi niistä kohteista, joita matkalta erityisesti odotin. Kirkon vieressä seisominen ja rakennuksen suuruuden toteaminen oli mykistävä kokemus. Väitän ettei katedraalin tarvitse lainkaan hävetä esimerkiksi Vatikaanin Pietarinkirkon rinnalla. Oli sunnuntai, joten osallistuin myös messuun kyseisessä kirkossa. Toki kaava oli pääpiirteiltään tuttu, mutta erojakin löytyi. Messun alussa oli ristisaatto ja varsinaisia kirjavirsiä oli vähemmän, mutta toisaalta muita lauluosuuksia tuntui olevan enemmän. Ehtoollinen poikkesi tutusta ehkä eniten. Pappi ja avustaja seisoivat vierekkäin ja heidän luokseen tultiin yksitellen jonossa. Pappi ojensi öylätin, joka piti sitten itse kastaa avustajan pitelemään viinimaljaan.

Sunnuntaiaamuna ennen messua olin poikennut läheisessä Sigtunan kaupungissa sekä Vanhan Uppsalan hautakummuilla ja kirkossa. Uppsalasta matka jatkui kohti Vadstenaa, jossa vierailukohteina olivat linna sekä birgittalaisluostarikirkko ja -museo. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin jatkanut Vadstenasta kaakkoon kohti Kalmaria ja Öölantia, mutta lähdinkin jo luoteeseen, kohti Norjaa. Norjassa matka piti sisällään mm. reitin varrelta yllättäen löytyneen rauniokirkon, Heddalin ja Ringebun sauvakirkot, kylmän tuulen piiskaamia vuoristoteitä ja Hellin rautatieaseman. Loppumatka kulkikin sitten Ruotsin Vilhelminan ja Storumanin kautta Övertorneåån ja sieltä takaisin Joensuuhun. Kaiken kaikkiaan reissusta jäi hyvä mieli, muistoja ja läjä valokuvia. Oli myös mielenkiintoista, kuinka Ruotsin itärannikon helteissä hiki virtasi ja voipaketti suli ruokalaukussa kastellen muun sisällön rasvaan, kun taas samoilla leveysasteilla, tosin huomattavasti korkeammalla merenpinnasta, Norjan puolella auton lämpömittari näytti jotain seitsemää astetta.

Eräänlaisen kiintoisan vastakohdan Uppsalan tuomiokirkon messun mahtipontisuudelle antoi pari viikkoa myöhemmin messu Pyhtään Pyhän Henrikin kirkossa, jossa pappi veti yksinään koko liturgian noin parillekymmenelle hengelle. Oliko pitäjän väki kenties lomanvietossa, en ole tietoinen kyseisen seurakunnan normaalista kävijämäärästä. Kaunis keskiaikainen kirkko kuitenkin, nurkassa seissyt patsas oli muistikuvieni mukaan 800 vuotta vanha. Mielenkiintoista ajatella että oman kotikaupunkini Haminan Marian kirkko oli vielä 1800-luvun alussa melko samanlainen, kunnes se korjaustöiden yhteydessä muutettiin nykyiseen uusklassiseen asuunsa.

Joo, kesä jatkuu ja suunnitelmissa on vielä useita lyhyitä valokuvausreissuja siellä sun täällä. Toivotan siunausta ja varjelusta kaikille lomaa viettäville ja muille tätä blogia lukeville, sekä tsemppiä kaikille uusille fukseille. Syksyllä tavataan yliopistolla.

Terveisin atk-vastaava Jani

31.5.2015

Nyt taitaa olla kesä. Sen huomaa muun muassa siitä, että tää kopo meinasi unohtaa kirjoittaa bloginsa. Mutta siis – minun ohjelmassa on tänä keväänä ollut hallitushommiin liittyen vaikka ja mitä. Ehdottomasti eniten aikaa on vienyt muuan Israelin matka (kyllä, teologit lähtee ens keväänä ihan oikeasti Jerusalemiin asti). Tällä hetkellä työn alla on matkatoimiston kanssa sumpliminen matkan ohjelmaan liittyen, ja kaiken maailman asiakirjojakin pitäis saaha aikaseksi. Onneksi tässä on kesä aikaa!

Kopon ominaisuudessa mie olen myös kuluttanut aikaani mitä erilaisimmissa kokouksissa. Lähimpänä sydäntäni on tietenkin KouKe, eli koulutuksen kehittämisen työryhmä. Viime kokouksessa siellä pohdittiin muun muassa palauteasioita ja ensikertalaisten kiintiöitä opiskelijavalintoihin. Jatkossa muuten KouKen muistiot ovat kaikkien opiskelijoiden nähtävillä, eli tässäkin tapauksessa kannattaa suunnata Teologia-moodleen!

Viime kuukausina mie oon edustanut Fidestä myös soveltavien opintojen neuvottelukunnassa ja ISYY:n kopojaostossa. Jälkimmäiseen liittyen Fides muuten palkitsi tänä keväänä vuoden hyvänä opettajana Martin Ubanin (tämä siis tiedoksi sinulle, joka et lukenut aiheeseen liittyvää uutista näiltä samaisilta sivuilta). Mutta koska nyt on tosiaankin kesä, niin aion lopettaa kokoustamisen ja keskittyä kesäopiskeluihin ja –töihin. Lopuksi paikallaan lienee muuan vinkki kaikille potentiaalisille eksegetiikan pääaineopiskelijoille: Älä ihan oikeasti saa päähäsi suorittaa 8 opintopisteen edestä syventäviä kursseja esseinä kesäkuussa.

Terquin Katja-kopo

29.4.2015

Tämä kuukausi on omalta osalta kulunut hurjan nopeasti. On tapahtunut niin paljon, että ei oikein huomaakaan ajan kulkua. Opintoja en ole paljoakaan suorittanut, mutta mukaan on mahtunut Englannin reissua, rakkaan ainejärjestömme vuosijuhlat, Tsekin matka ja spirren tehtäviä. Toisaalta Teologi kansainvälisenä toimijana –kurssin antia olen päässyt harjoittamaan, kun kävin Englannissa nuorten kansainvälisellä ekumeenisella leirillä, jossa ehdottomasti parasta oli kristittyjen yhteys.

Tänään minut virallisesti kevätkokouksessa valittiin uudeksi spiritualiteettivastaavaksi, vaikka olen tuuraillut niissä hommissa jo viimeiset pari kuukautta. Innolla odotan tulevaa ja minulla on paljon ideoita jo ensi syksyksi, itse asiassa yksi teologi-ilta on sovittuna ja toiseen olen kysellyt alustavasti puhujaa. Keväälläkin ehtii olla vielä yksi teologi-ilta, aiheena rippikouluoppitunti aivoriihi. Jos teillä fidesläiset tulee jotain ideoita liittyen spiritualiteettivastaavan toimialueeseen, niin minulle voi tulla vapaasti kertomaan.

Viettäkäähän rai-rai-railakas vappu ja pitäkää huolta kaverista (etenkin tuolla loskan keskellä)!

Terveisin Anna-spirre

31.3.2015

Tässä nähdään taas miten hommat on onnistunut tänä vuonna ainakin minun osalta. Sovittu oli että kukin hallituslainen kirjoitaa tietyn kuun aikana kuulumisiaan blogiin. Eli deadline on paras motivaattori 🙂 Tarkoitus oli siis kertoa mitä minä rahurina teen hallituksessa. Tärkein tehtäväni on maksaa fideksen laskut ja tehdä kirjanpito. Tässä on siis saanut opiskella monia uusia asioita. Olen ehkä oppinut mitä debit, credit, tase ja tili tarkoittaa kirjanpidossa, mut älä vaan pyydä selittämään niitä niin että joku muukin ymmärtäs 🙂

Täällä hetkellä eniten työtä ja huolta aiheuttaa Fides-päivän kirjabasaari. Odottelen vielä varmistuksia kaikista tulijoista. Muistakaa siis tulla paikalle meidän ainejärjestön kahdeksantoista vuotis juhlintaan, erityisesti iltajuhlaan mutta myös paikalle kuuntelemaan luentoa ja syömään kakkua ja ostamaan kirjoja.

Tänään pidettiin myös ylimääräinen yhdistyksen kokous. Kesti peräti viisi minuuttia, kun Noora puheenjohtajana nuiji yhden varsinaisen asian sisältäneen asianlistan lävitse. Oispa muutkin kokoukset yhtä sujuvia ja nopeita 😀

Terveisin Anna.

26.2.2015

Kirkkohistorian opiskelu saattaa aiheuttaa muutoksia hahmotuskyvyssäsi

Tänä aamuna kävellessäni yliopistolle, jäin mittakaavaharhan vangiksi. Tarkoitan sillä tilannetta, jossa asioiden mittasuhteet ja merkitykset muuttuvat absurdeiksi kun tarkastelun näkökulma laajennetaan tarpeeksi suureksi tai kavennetaan riittävän pieneksi. Esimerkiksi ajattellessamme sadan vuoden aikaa, on se naurettavan pieni hetki, jos tarkastelemme sitä ihmiskunnan olemassaolon pohjalta ja samalla se on kuin pieni ikuisuus jos näkökulmamme on yhden päivä tapahtumissa.

Fides täyttää tänä vuonna 18 vuotta. Ainejärjestölle se on jo ihan kunnioitettava aika olemassaoloa. Siinä ajassa on jo ehditty kokeilla jos jonkinlaista ja luoda toimintakulttuuria ja traditioita. Sinä aikana on tavoiteajassa ehtinyt valmistua kolmet maisterit ja yhdet kandit. Se taas ei kuulosta kovinkaan pitkältä ajalta.

Propaganda-ministerinne,

Kartsu

25.1.2015

Hassu hattu ja viiden kilon leka

Näin tammikuun häntäpäässä tuntuu siltä, että sellaiset asiat,  kuten ”joulu” tai ”loma”, ovat olemassa lähinnä absurdien käsitteiden tasolla. Kevätlukukausi pyörähti omalta osaltani käyntiin varsin vauhdikkaasti, sekä opintojen, että ainejärjestöhommien saralla. Toimittuani hallituskauden 2014 verran Fideksen spiritualiteettivastaavana, on ollut minun vuoroni siirtyä kantamaan puheenjohtajan lekaa.

On hauskaa olla se, joka katkaisee viiden patriarkaalisen Fides-vuoden putken. Itseasiassa on myös hyvin mahdollista, että olen koko Fideksen historian nuorin puheenjohtaja. Pakko tunnustaa, etten ole säästynyt kosmiselta huimaukselta, kun omaan päähän on jotenkin pitänyt saada mahtumaan, että yhtäkkiä minä olenkin se, jolla on hallussaan Fideksen hassu kanahattu (γνώσις) ja viiden kilon leka (πρᾶξις). Pikkuhiljaa tuntuu siltä, että alan sopeutua uuteen titteliin ja päästä hommasta jyvälle.

Muutamassa viikossa on pitänyt nopealla tahdilla oppia ja omaksua paljon uutta, esimerkiksi kokousteknisiä juttuja. Toisaalta juuri uuden oppiminen ja kasvaminen ovat niitä asioita, mistä ainejärjestötoiminnassa pidän, ja minkä takia ylipäätään olen siinä mukana. Vaikka se vie kohtalaisen paljon aikaa ja energiaa, eikä kaikki mene aina niin kuin elokuvissa, koen, että touhu silti enemmän antaa kuin ottaa. Ja onneksi koko ainejärjestöä ei tarvitse yksin pyörittää, vaan apuna ovat muutkin hallitustoimijat ja fidesläiset. Luottavaisin mielin ja innolla jään odottamaan, mitä kaikkea jännää uusi alkanut hallituskausi tuo tullessaan.

Terkuin,

PJ-Noora