Hallituksen blogi 2016

Viimeisiä viedään – Joulukuu 2016

Tervehdys kaikille vielä näin vuoden loppumetreillä. Kaksi vuotta hallituksessa ovat olleet antoisia, olen saanut tutustua mahtaviin tyyppeihin ja olla mukana päättämässä Fides Ostiensiksen asioista. Paljon mieleenpainuvaa on saatu aikaan, kuten matka Israeliin huhtikuussa ja joulukuinen Valamon ekskursio Helsingin teologien kanssa, ja oma ilonsa oli ainejärjestömme vuosittaisten julkaisujen Ilmestyksen ja Apokryfien toimittamisessa. Molemmista julkaisuista on tullut myönteistä palautetta, mikä luonnollisesti on ilahduttavaa.

Nyt kuitenkin hallituskuviot jäävät omalta osaltani taakse, sillä ensi vuosi tuo tullessaan ensin seurakunnallisen työssäoppimisjakson Lappeenrannassa sekä myöhemmin gradun kirjoittamisen. Tuntuu välillä vaikealta ymmärtää että nyt on jo neljäs opiskeluvuosi menossa (ja sekin puolivälissä), nopeastihan se aika on mennyt hyvässä seurassa ja mielenkiintoisissa opinnoissa. Jos sinä tätä lukeva henkilö olet vasta aikeissa hakea teologisiin opintoihin ensi keväänä (tai myöhemmin), niin suosittelen ehdottomasti Joensuuta. Mukavan kokoinen kaupunki Pohjois-Karjalan kauniissa maisemissa ja hyvät suhteet eri kirkkokuntien välillä niin yliopistossa kuin muutenkin.

Toivotan vuodenvaihteessa toimikautensa aloittavalle uudelle hallitukselle siunausta ja hyvää yhteishenkeä. Ainejärjestömme täyttää ensi vuonna 20 vuotta, ja voin luottaa siihen että se on juhlavuonna hyvissä käsissä. Mielenkiintoisia juttuja on jo istuvan hallituksen puolesta suunniteltu.

Jouluterveisin
Jani-sihteeri

Liikkeessä ympäri vuoden – Lokakuu 2016

Hei rakkaat ystävät, nyt puhuu hymyilevä liikuntavastaavanne! Vauhdikkaan vuoden aikana on sattunut ja tapahtunut kaikenlaista. Nyt kertoilen mietteistäni, miten on mennyt kuluva vuosi ja mitkä on fiilikset! Ja meitsi on tosiaan Iiro Pyrhönen, kolmannen vuoden teologi,  liikuntavastaavanne (kuten äsken luitte).

Aluks pitää sanoa, että mä oon tykänny hommastani! Se on pitänyt minut liikkellä, kaikenlaisissa tapahtumissa sekä arjessa että juhlassa. Liikunta on aina ollut suuri intohimoni: tuun hulluks jos en pääse liikkeelle!! Tämän vuoksi hommat on sopinu mulle ku nenä päähän. Olen päässyt luotsaamaan tapahtumia, tutustumaan uusiin ihmisiin ja mikä tärkeintä, yhdistämään ihmisiä erilaisten aktiviteettien yhteydessä!

Meitsin viikoittaiseen toimintaan kuuluu kiinteänä osana pitää Fideksen omaa liikuntavuoroa. Vuoro järjestetään aina kerran viikossa, ja tämän lukuvuoden se on joka tiistai-ilta. Lajeina on pääosin ollut joukkuelajeja hyvän tahdon ja hauskanpidon merkeissä. Kuitenkin aina on mahdollisuus ehdottaa myös jotain muuta aktiviteettia, kuten jos esim. haluat pitää tanssitunnin tai jumpan, niin aivan varmasti onnistuu! Jokainen Sykettä-tarran omaava Fidesläinen on tervetullut 🙂

Lopuksi haluan sanoa, että tää meitsin homma on unelmaa, ja Te, rakkaat teologit, teette siitä todellista. Te annatte kuvan sille kaikelle, mihin yhdessä ryhdymme. Ja muistetaan hymyillä aina kun tavataan, sillä on mahtavia vaikutuksia! 🙂

Lämpimin terveisin, Yours truly

Iiro Pyrhönen, liikuntavastaava

 

Kesän jälkeen hihat heilumaan – Syyskuu 2016

Maukasta syksyä kaikille! Syyskuun osalta kirjoittelee tarjoiluvastaava. Takana on vasta yksi päivähartaus tälle syksylle. Ensimmäinen hartaus oli menestys, paikalla oli yli 50 ihmistä! Toivottavasti päivähartaudet tavoittavat jatkossakin paljon väkeä. Tarjolla oli tekemiäni puolukkamuffinsseja kinuskikuorrutteella.

20160913_114658

Valmis puolukkamuffini

Käytin Kinuskikissan reseptiä, jonka valmistin kolminkertaisena. Muffinsseja tuli sillä määrällä 45kpl. Resepti alla. Linkki reseptiin: http://www.kinuskikissa.fi/puolukkamuffinssit-kinuskikuorrutteella/

noin 10 kappaletta

Taikina:
50 g voita tai margariinia
2 munaa
1 ¾ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 ½ tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
¾ dl maitoa
200 g puolukoita

Kuorrutus:
2 dl fariinisokeria
2 dl kuohukermaa

Herkut valmistuvat asuntoni ihanassa keltaisessa keittiössä, tai keittokomerossa. Olen pitänyt tarjoiluvastaavan hommasta, koska tykkään leipoa (+syödä taikinaa :D) Yksin asuessa ja opiskelubudjeilla ei muuten pääsisi leipomaan näin usein. Päiväkahvien lisäksi leivon joihinkin tapahtumiin, esim. laskiaisriehaan ja puurojuhlaan. Onneksi isoimpiin tapahtumiin saa apua ja silloin sata munkkia tai seitsemänkymmentä pullaa/joulutorttua valmistuu hetkessä!

keittiö

Kuva viime toukokuulle valmistetusta persikkapiirakasta

Kappeli ja kahvinkeittäminen ovat tulleet tutuiksi pestini aikana. Kun aloitin, en ollut aiemmin keittänyt kahvia itse. Jotain uutta olen siis oppinut, vaikka usein pysytelenkin mahdollisimman helpoissa resepteissä. Vielä en ole ennättänyt polttamaan mitään ja toivottavasti näin on vielä syksyn ajan. Oikein lämpimästi tervetuloa tiistaisin klo 12 hartauteen ja kahville/teelle noin klo 12.15. Terkuin,

Sonja Korhonen, tarjoiluvastaava

Meitä on kaksi kammottavaksi! Elokuulta 2016

Tervehdys arvoisat Fideksen ystävät! Täällä naputtelee tekstiä nyt toimintavastaava(t).

Teologien kesälaitumet ovat sulkeutumassa jälleen. Ilmassa on omituista viileyttä. Jokin kummallinen on lähestymässä horisontissa. Se on syksy ja uuden lukuvuoden alku.

Toimintavastaavan titteliä kantava Hanna Möttönen on kovasti yrittänyt levätä kesätöiden ja Netflix-maratoonien välillä. (Btw, sain pienen rusketuksenkin juostessani Pokemonien, öh siis työtehtävien perässä!) Mutta asiasta kukkaruukkuun: nyt olisi aika iskeä taas uutta tavaraa tiskiin ja tarjota syksylle viihdettä!

Tietäjät tietää millä tavalla kesätyöt, rukousnauhat ja katekismushelmistö sekä teologi liittyvät yhteen!

Tietäjät tietää millä tavalla kesätyöt, rukousnauhat ja katekismushelmistö sekä teologi liittyvät yhteen! -Hanna

Ja näillä näkymin ”Möttösestä seuraava” eli niin sanottu Oikea Käsi aka Postin Ella saa vapauden toteuttaa tapahtumiin liittyviä innovaatioitaan entistäkin vapaammin Hanna Möttösen kärsiessä vakavasta kandi-problematiikasta ja muusta väsymyksestä.

Ensimmäiset viikot tulevat olemaan täynnä kaikkea jännittävää, joista Hanna Möttösen on mainittava ainakin kaksi: Fideksen aivan ensimmäiset Jäätelöbilleet (30.elokuuta, huomaa oikeaoppinen kirjoitusasu!) sekä Fideksen lauantaisauna Männikköniemessä!

Kun katsellaan kauemmas tulevaisuuteen, voimme erottaa  fuksiaisten, teemabileiden sekä henkailuiltojen ääriviivoja! Ruoka- ja peli-illat sekä uusi, mielenkiintoinen ja kokeilemisen arvoinen konsepti, mihin liittyvät virret ja sauna, ovat suunnitelmissa.

Ja vielä muutama ajatus ja sananen tähän loppuun Möttösen oikealta kädeltä, Ellalta! Hanna aika hyvin jo kertoilikin mitä syyslukukausi tuo tullessaan tapahtumien osalta. Haluan sanoa erityisesti fukseille (mutta tietysti vanhemmillekkin opiskelijoille!) seuraavan: me järjestetään näitä tapahtumia teille! Pyrkimyksenä on saada mahollisimman paljon porukkaa liikkeelle ja tutustumaan uusiin ihmisiin joten lähtekäähän reippaasti mukaan, teologit on lepposaa porukkaa ja uuet ihmiset otetaan varmasti lämmöllä vastaan! 🙂 Ja jos teistä tuntuu että meijän ideoimat tapahtumat on tasoa ”blaaheivoisvähempääkiinnostaa” niin mielellään otetaan vastaan kehitysideoita! 😉 Minä voisin tähän vielä yhtä tulevaa tapahtumaa hehkuttaa, nimittäin FUKSIsitsejä! Nämä sitsit on nimenomaisesti teille, alottavat fuksit! Näissä karkeloissa teidät tutustutetaan sitsaamisen jaloon perinteeseen tutussa ja turvallisessa ympäristössä, menossa on mukana teille tutut tuutorit joten kynnys lähteä sitsaamaan on hyvin matala!

Männikköniemen perinteinen sauna-nyyttäri-tutustuminen on poikinut pienen teologin päähän haaveen teologien yhteisestä virsi-lauantaisaunasta, joka toteutettaisiin ainakin kerran kuussa...

Männikköniemen perinteinen sauna/nyyttäri/tutustuminen on poikinut pienien teologien päähän haaveen teologien yhteisestä virsi-lauantaisaunasta, joka toteutettaisiin ainakin kerran kuussa… Tilaehdotuksia ja toteutusmahdollisuuksia puntaroidaan parhaillaan! -Hanna

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin, kivaa alkavaa syksyä jokaiselle, nähdään tapahtumissa!!

Lämpimin terveisin Hanna ja Ella

 

Kesäkuun blogi merkinnästä vastaa Sopo eli sosiaalipoliittinen vastaava

Kesä terveisiä Lappeenrannasta! Täällä menee tämä kesä, katsotaan missä ensi kesä.

Järjestö hommat olivat jo tälle sopolle jossain määrin tuttuja, mutta joka päivä tai ainankin joka kuukausi tässä oppii uutta ja se on ehdoton ilo. Sopo on tehnyt hommia yllättävän vähän, olen toki mukana kokouksissa niin usein kuin kykenen. Josko syksyllä olisi useammassa. Sopolla ei kamalasti ole ollut asiaa. On ihmetelty yliopiston linjaa Savonlinnan lakkautuksen takia ja sitä olisiko yliopistolle mahdollista saada oma opiskelija- asunto kompleksi yliopiston välittömään läheisyyteen.

Kaikista eniten sopoa ovat mietityttäneet alumnit ja mitä heille ensi syksylle keksisi. Jos tulee aivan timanttisia ajatuksia niin minua saa lähestyä!

Alumneille keksitään jotain ensi syksylle, se on vielä vähän auki, mutta lähempänä kerrotaan!

Keskikesän terveisin Sanna teidän Sopo!

 

Tätä et tiennyt kopon keväästä – valvotti vieraitaan aamuun asti! 

Viime tippa on ollut minulle ominainen tyyli tehdä asioita jo ihan lapsesta saakka. Tämän kevään opintopistejahtikin noudatti samaa kaavaa, minkä vuoksi blogiteksti tulee ulos vasta nyt kun fuksivuosi alkaa vihdoin olla selätetty ja olinpaikkakin on jo muutettu Varsinais-Suomeen. Syksyllä hommia tehdäänkin jo toisen vuoden opiskelijan ja tuutorin varmuudella ja kokemuksella, mutta nyt on hyvä vielä vähän vilkaista taaksepäin mitä tässä on oikein tapahtunutkaan.

Kevään suurimmat työllistäjät ovat olleet Jerusalemin opintomatka ja palautepäivä. Opintomatkan järjestelyyn hyppäsin kesken prosessin, mikä muodosti omat haasteensa. Koko ryhmä saatiin kuitenkin hengissä sinne ja takaisin. Palautepäivää taas lähdettiin tänä vuonna uudistamaan ja jo sen suunnitteluprosessissa pallo heitettiin meille opiskelijoille. Ekumeenisessa hengessä sitten loimme palautekyselyn ja vedimme palautepäivän aivan uudella konseptilla yhdessä Pistiksen kopovastaavan kanssa. Tämän tiimoilta pääsin myös onnekkaana oppimaan PowerPoint-animaatioiden tekoa systemaattisen teologian lehtoriltamme!

Muuten kopoilu on sisältänyt jaoksia ja kokouksia ja työryhmiä. ISYY:n koulutuspoliittisessa jaostossa olen päässyt kuulemaan muiden ainejärjestöjen meiningeistä ja voinut todeta että teologian osastolla on opiskelijan loppujaan aika hyvä olla. IKTS-palavereissa (Ihmisen Kohtaamisen Teologiaa –Seminaari) on oltu jännän äärellä ja voin jo sen verran paljastaa, että ensi syksyn seminaarista on tulossa varsin huikea! KouKe:ssa (Koulutuksen Kehittämisen työryhmässä) olen päässyt tutustumaan teologian osaston hallinnolliseen puoleen ja muun muassa tilastoihin tutkinnoista ja hakijoista ja oikeastaan kaikesta mahdollisesta mistä numerodataa on. Jännittävää!

Kevyempänä ohjelmana kävin tammikuussa Helsingissä puheenjohtajamme kaverina Pappisliiton saunaillassa. Vaikka koulutuspoliittisella rintamalla ei suurempia yhdistymisiä olekaan vielä tullut, on kytköksiä syntynyt ja muiden teologien asiat tulleet tutummaksi. Päädyinpä sitten huhtikuussa myös hostaamaan teologisitsien jatkot kämpälläni osalle Helsingin porukasta, jotka tahtoivat valvoa aamubussin lähtöön saakka. Muistoksi jäivät monet öiset keskustelut ja Johanneksen evankeliumi. Ikimuistoisia hetkiä! Ainiin, ja kirjoitimmehan me ennen noita kyseisiä sitsejä oman laulun tämän vuoden hallitukselle puheenjohtajan ja parin muun toimijan kanssa. Sitä tullaan toivottavasti kuulemaan vielä syksyllä!

Kaiken kaikkiaan on koulutuspoliittinen toiminta tuonut ensimmäiseen yliopistovuoteeni upean säväyksen. Vaikka kiirettä olisi ilman tätä vastuutakin riittänyt ja asioihin perehtyminen on täytynyt aloittaa lähes tyhjästä, on ollut huikeaa päästä tälläkin tapaa osaksi yhteisöämme. Olen kuullut huhua, että harva fuksi ennen minua on päässyt joihinkin sellaisiin tilaisuuksiin ja tilanteisiin, joissa itse olen ollut, ja se saa olon nöyräksi. Olen päässyt tekemään ja oppimaan paljon ja ensi syksynä koetetaan sitten ottaa opiksi tämän kevään virheistä ja tehdä vielä vähän enemmän.

Nyt kuitenkin keskityn tekemään uusia aluevaltauksia rippikoulutyön puolella, tänä kesänä tulen muun muassa pitämään ensimmäiset oppituntini i-k-i-n-ä. Hyvään saumaan nyt, kun vuoden aikana on tähän uuden oppimisen makuun päästy.. Joten ihanaa ja iloista ja auvoisaa ja aurinkoista kesää teille muillekin!

Terquin, Annika-kopo

 

Vilskettä, vilinää spirren jalkojen

Spirre täällä terve! Fuksivuosi alkaa lähestyä loppuaan, ja hallituskausi puoliväliä. Paljon on tehty ja paljon opittukin. Spirren pesti jaksaa innostaa edelleen, ja minulla on rutkasti ideoita tuleviin päiviin. Syksyäkin jo juonitellaan!

Mitä sitten olen tehnyt kuluneen kevään aikana? No vaikka ja mitä! Kevät alkoi ekumeenisen rukousviikon merkeissä. Päivähartauksiin tuli myös perehdyttyä heti alussa. Pilvipalvelut tulivat nopeasti tutuksi varsinaisen hallitustyöskentelyn lisäksi juuri päivähartauksiin liittyvien asioiden kautta – minnekäs muualle ne vuorolistat ja ohjedokumentit tulisi säilöttyä.

Kevään kuluessa olen kokoustanut jos jonkinlaisten kokoonpanojen kanssa. Kaksi työryhmää on kuitenkin sangen pysyviä. Toinen niistä on tietenkin Fideksen hallitus, ja toinen on IKTS-työryhmä¹. Jälkimmäisen kanssa kokoustin viimeksi eilen. Syksyn seminaari alkaa jo mukavasti saada muotoaan, ja kokouksista ei puutu ideoita ja ilakointia. Teologian osaston upouusi kokoustila on saanut innokkaita asukkeja.

Yhteistyö seurakuntien kanssa on spirren tehtävän keskeinen osa. Se näkyy lähes kaikessa spiritualiteettitoiminnassa. Ulospäin näkyviä esimerkkejä tästä ovat olleet vaikkapa viime viikolla vietetty vuosijuhlamessu, helmikuinen ekskursio taizé-messuun sekä oppilaitospastorin säännöllinen osallistuminen päivähartauksiin. Ja voin kertoa, ettei vielä ole tullut viikkoa, jona en olisi jotenkin yhteydessä johonkuhun seurakunnan työntekijään – yhteistyö näkyy mitä suurimmissa määrin myös spirren sähköposte(i)ssa. Mutta se on ilo.

Jotain uuttakin on tullut Fidekseen tuotua. Lempinimeni ”kirkkostalkkeri” ei ole aivan tuulesta temmattu, sillä seuraan hyvinkin tiiviisti kirkon elämää niin Joensuun, Turun kuin valtakunnankin tasolla. Toistaiseksi onnistunein bongaukseni lienee viime viikonloppuna täällä Joensuussa pidetyt Kirkon evankelioimisen päivät, jonne sain houkuteltua useampia teologeja. Tapahtuma oli varsinaisesti kirkon työntekijäkoulutusta, mutta myös opiskelijat saivat osallistua. Hintaakin vedettiin meitä varten alas.

Erilaisten (ja suurelta osin oma lehmä ojassa -henkisten) mainostempausten lisäksi on toinenkin kuvio, josta olen erityisen innoissani. Se on Fideksen jatkuvasti vahvistuva yhteistyö muiden teologian ainejärjestöjen kanssa. Varsinkin TYT:hen on viime aikoina ollut hyvin läheiset välit, mikä pätee myös spiritualitettiitoimintaan. Meillä on Helsingin spirren kanssa syksyksi kauan odotettu yhteinen suunnitelma, joka toivottavasti näkee päivänvalon jo tässä kevään aikana.

Mitä sitten teen vapaa-aikana? No mitäpä muutakaan kuin osallistun seurakunnan toimintaan ja toteutan sitä 😀 Nopealla kalenterikatsauksella lähitulevaisuudestani löytyy niin Suomen Lähetysseuran leiriä, ehtoollisavustusta, raamista kuin nuorten aikuisten iltojakin. Mikäs siinä jos tykkää! (Ja eipä sillä, joskus teen jotain muutakin. Kuten opiskelen. Ja kyllä silloin tällöin myös nukun.)

Erinomaista kevään jatkoa ja voimia arkeen!

Terkuin ikioma spirrenne Saga

¹IKTS tarkoittaa Ihmisen kohtaamisen teologiaa -seminaaria. Se on jokasyksyinen Fideksen järjestämä tapahtuma, jonka tarkoituksena on antaa työelämässä tarvittavia taitoja ja vahvistaa ammatti-identiteettiä.

 

On kirjaa, merkkiä ja erinäistä häsellystä…

Tässä pääsiäisen jälkimainingeissa on hyvä muistaa taas yksi deadline: on rahurin blogivuoro. Näin kuun viimeisenä päivänä onkin hyvä alkaa pohtia, että mitä sitä kirjoittaisi. Sää kun on ollut kaunis ja tämä rahuri edelleen lomalla Keski-Suomessa pääsiäisen seurauksena, joten aivot lyövät kohtuullisen hyvin tyhjää.

No, kuulumisia. Rahuria ovat työllistäneet tavallisten hommien lisäksi Jerusalemin matka, haalarimerkit ja fuksien haalarit. Myös Fides-päivän kirjabasaari, Yhteisvastuu-keräys ja muu mystinen rahurille kuuluva ovat aiheuttaneet hämmennystä.

Uutta on siis tullut opittua ja kokeiltua tässä rahurina olon aikana, toivottavasti tulevaisuudessakin tulee uusia ja mielenkiintoisia juttuja mitä saa hallituksessa tehdä. Tulkaa toki kysymään, jos on jotain kysyttävää, mihin uskotte rahurin osaavan vastata.

Keväisin terkuin,
Netta-rahuri

 

Sihteerin lokikirjoitus, tähtiaika 24.2.2016

Toinen hallitusvuoteni ja kolmannen opiskeluvuoden kevätlukukausi on lähtenyt mukavasti käyntiin. Hallituslaisten valokuvat ja esittelytekstit on saatu tänne verkkosivuillemme. Fideksen uusien haalarimerkkien toteutus on myös työn alla ja aiemmin helmikuussa olin avustamassa Karjalan teologisen seuran Kuolema-symposiumissa av-laitteiston kanssa.

Fideksen perinteinen lehti Ilmestys jäi viime vuonna välistä, mutta tänä keväänä se on jälleen tulossa. Kuten viikkotiedotteessa on mainostettu, ainejärjestön jäsenillä on mahdollisuus osallistua lehden tekemiseen lähettämällä omia kirjoituksia, kuvia ja muuta sisältöä. Lehden teemaksi on ainejärjestön vuosijuhlien mukaisesti ajateltu ”väliinputoajat”, mutta toki aineistoa saa kirjoittaa muustakin. Ilmestyksen linja on asiallisempi kuin syksyllä ilmestyvissä Apokryfeissä, mutta luonnollisesti huumori on sallittua. Materiaalia saa lähettää sähköpostiosoitteeseen sihteeri (at) fidesostiensis.fi.

Mitäs muuta? Lukuvuosi on mennyt nopeasti, jälleen ollaan matkalla kohti uutta kevättä ja sen myötä huhtikuussa odottavaa Israelin matkaa teologitoverien kanssa. Kirkkohistorian kanditutkielman kirjoittaminen vie oman osuutensa ajasta, samoin muiden viimeisten kandidaatin tutkintoon vaadittavien opintopisteiden haaliminen. Tuntuu jotenkin hassulta, että mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, voin muutaman kuukauden päästä sanoa olevani teologian kandidaatti. Samalla voin kannustaa klassisten kielten kanssa tuskailevia, että kyllä kreikasta ja hepreasta on mahdollista selviytyä. Kannattaa oikeasti harjoitella ahkerasti ja opetella sanastoa, vaikka se joskus vaikealta tuntuisikin.

Opintojen ohessa olen toiminut reilun vuoden verran Joensuun kirkossa messuavustajana. Suosittelen avustajana toimimista, siitä saa hyvää kokemusta alttarialueella toimimisesta ja pääsee yli esiintymisjännityksestä. Täydellisyyttä ei odoteta, jokainen aloittaa jostain ja tekemällä oppii (sun muita kliseitä). Myös päivähartauksien pitäminen yliopiston Genesis-kappelissa on hyvää harjoitusta.

Siunattua paaston jatkoa

Jani-sihteeri

 

Pitäisikö rouvitteluun joskus tottua?

HalKo, JJ, KTS, K-SSR, edustus, tapaaminen, IKTS, saunailta, VuJu… Rouva puheenjohtajan kalenteri on ollut tammikuun osalta täynnä mitä erikoisimpia kirjainyhdistelmiä sekä erilaisia edustuksia ja tapaamisia. Se, mikä ei ole kalenterissa yläällä, unohtuu varmasti.

Kun puheenjohtajaksi päätyy vahingossa, ilman sen erikoisempaa järjestötaustaa, on hyvä pitää jalat maassa, mutta pää kuitenkin toisinaan pilvissä. Kerään ympäriltäni jatkuvaa palautetta toiminnastani, mutta en aio myöskään jäädä tuleen makaamaan. Mitään ei saada aikaan, jollei uskalleta lähteä toteuttamaan. Järjestötoiminnan ei tarvitse olla haudan vakavaa. Jos mennään metsään, siitä otetaan opiksi ja jatketaan eteenpäin.

Vaikka tammikuu onkin ollut uuden opettelua ja pää kolmantena jalkana paikasta toiseen juoksemista, on se ollut myös hymyä, iloa ja onnistumisen tunteita. Parempaa hallitusta en uskaltaisi edes toivoa. Jokainen on tarttunut puhdilla ja innolla omiin vastuutehtäviinsä. Minun ei tarvitse kuin yrittää pysyä perässä. Ahkera ja vastuullinen hallitus on saanut tuoreen puheenjohtajan huokaisemaan helpotuksesta. Ainakin ensimmäisen kuukauden aikana 😉 Saattaakin olla sitten itse puheenjohtajasta kiinni, jatkuuko tämä linja läpi kauden.

Ainejärjestönä Fides on nuori, mutta elinvoimainen. Sen tekemä työ on ensisijaisen tärkeää meille opiskelijoille. Missä me olisimme ilman päivähartauksia, liikuntavuoroja, bileitä ja seminaareja? Mutta ennen kaikkea missä me olisimme, kun kukaan ei puolustaisi meitä, jos oikeuksiamme poljetaan? Tätä on hyvä pohtia etenkin näin ainejärjestömme 20-vuotisjuhlien tienoolla. Vaikka askeleet ovat joskus ehkä hataria, ne kantavat ja saavat aikaan lopulta paljon. Pienellä ainejärjestöllä on lopulta suuri merkitys.

Uuden hallituksen tavoitteita ovat mm.: toiminnan jatkuminen läpinäkyvänä, yhteistyötahojen lisääminen ja ylläpitäminen, entistä ehompi yhteistyö teologisten ainejärjestöjen, KTS:n, seurakuntien ja pappisliiton kanssa sekä alumnitoiminnan parantaminen. Ja koska hallitus on täynnä nuorta verta, myös uudistuksia tulee tapahtumaan.

Se, miten tämä kausi viime kädessä onnistuu, jää nähtäväksi. Helpolla ei kuitenkaan anneta periksi ja puheenjohtaja pyrkii hoitamaan Fidestä kuin omaa lastaan. (Rouva JA ÄITI?!?)

Kaiketi näin kuukauden jälkeen on syytäkin vielä olla innoissaan ja tyytyväinen. Ja joskus jos hermo menee, lupaan muistella esimerkiksi viime perjantaita. Pappisliiton saunailtaa ja niitä mahtavia ihmisiä, kontakteja, yhteistyökumppaneita, sisaria. Voi juku se oli mukavaa. Ja reilun viikon päästä pääseekin jo uudelleen Helsinkiin!

Rakkaudella PJ Sara